Laajavuoresta hyvä harjoitus Tahkoa varten

Näin se tuli jälleen kerran ajettua Laajavuori XCM ja tällä kertaa 80km matka. Tänä vuonna tarjolla oli tuo herkullisen pitkä matka Jyväskylän pyöräilyseuran 80-juhlavuotenaan. Kisa oli kaikin puolin haastava, mutta ei mahdoton.

Pari tiukempaa maastopyöräkisaa on nyt siis käsillä ja niistä ensimmäinen ajettiin eilen Laajavuoressa. Valmistautumiset kisaan sujuivat totuttuun tapaan ja siis erittäin hyvin. Ruoka maistui pitkin viikkoa ja siinä ohessa join Squeezyn latausjuomaa yht. kaksi litra per päivä kahden päivän ajan. Juuri mitään sen kummempaa "läträämistä" ei tullut harjoitettua vaan tankkauspäivien ohessa ylläpidin elimistön vireystilaa kevyillä pyöräilyharjoituksilla ja yhdellä vk-harjoituksella juosten. Ennakkoon ilmoittautuessani tähän kisaan mietin, kannattaisiko lähteä kolmelle kierrokselle, siis tuolle täydelle matkalle vai pitäisikö säästellä Tahkolle? Palautumisnopeuteni kisoista on melko hyvää ja itseasiassa tätä kirjoittaessani näin sateisena sunnuntai-iltana olo eiliseltä alkaa olla jo suht normaali. Nälkä on ja nestettä menee, mutta lihaksisto tuntuu olevan jo kivuton pientä alaselän kireyttä lukuunottamatta. Täydelle matkalle siis lähdettiin ja hyvillä mielin.

Kisa:

Kisapäivän aamuna keli oli aurinkoinen ja kohtuullisen lämmin. Kisakeskukselle Killerille matkatessani auton lämpömittari näytti +17 astetta, joten osasin jo hieman ounastella lämmintä ajokeliä. Alkuverkkaa tehdessäni hiki tuli pintaan melko nopeasti ja asia varmistui. Kuuma keli tulee ja kaikki juomapullot lyötävä tiskiin. Tällä kertaa lähdin kisaan kolmella pullolla - joka kierrokselle yksi. Pyörään otin vain yhden pullon ja uudelle kiekalle vaihtaisin uuden pullon.
Alkuverkat, moikkailut tutuille ja sitten lähtöviivalle jännittämään. Garminin mittari näyttä viisi minuuttia ennen starttia sykkeiksi "vain" n. 80, joten ihan mitään järkyttävää tärinää ei ollut ilmassa. Siinä kun kisaisäntä Tenhunen laski sekunteja starttihetkeen, sykkeet kummasti nousivat 120 tuntumaan.

Startissa pölisi. Kuva: vvs72

Sitten mentiin! Pikkaisen jäin taas pussiin joukon keskelle vaikka melko lähellä lähtöviivaa olinkin. Hieman varovaisin polkaisuin kuitenkin pääsiin liikkeelle ja kun ensimmäiset kilsat ovat todella leveätä baanaa, pääsee hyvin ohittamaan ja hakemaan asemia ensimmäiseen kovavauhtiseen laskuun - joka tultiinkin alas hirveätä vauhtia. Kuivasta hiekkatien pinnasta noussut pöly hieman alkoi yskittämään ja jouduin hakemaan muutaman kerran "puhdasta ilmaa" ajamalla hieman reunemmassa.
Vauhti oli reippaan kova, juomaa meni tasaisesti ja kaikki toimi hyvin. Kovavauhtiset laskut, joita on tullut harjoiteltua reilusti, tulivat hyvän rennolla tuntumalla alas ja ikäänkuin myötäillen tiukemmat kurvit ja lepuuttaen jalkoja, jaksoin vastavuoroisesti runnoa ensimmäiset jyrkät nousut todella helponoloisesti ylös. Jonkin verran jonoa muodostui kapeillä ylämäkipoluilla, mutta hyvää vauhtia siinä pidettiin porukassa. Kukaan ei halunnut jäädä kyydistä pois. Mittaria en kerinnyt juuri vilkuilemaan ennen kuin n. 20km kohdalla ja meno maistui. Eka vajaa 27km kierros tuli meni aikaan 1t 16min ja siinä kisakeskuksella juomapulloa vaihtaessani hetken kävi mielessä, jotta "tätä vielä kaksi kierrosta..". Vauhti oli ollut reipas ja jossain ekan kierroksen kivikko-kurakossa kuulin jonkun huutavan, että 8 minuuttia kärkeä perässä. Ei paha.

Kuva: TarjaK.

Toiselle kierrokselle hymyssä suin ja kohtuu hyvällä vauhdilla edelleenkin. Muutaman kilpakumppanin kanssa siinä jonkinlaista vuorovetoa ajettiin ja sen ansiosta vauhti ehkä pysyikin hyvänä. Välillä ohitettiin joku, välillä taas joku kaahasi takaa ohitse. Tuttua meininkiä, mutta täysin oli keskittyminen omaan ajoon.
Jossain toisen kierroksen puolivälissä ripautti vettä taivaalta kuuromaisesti joka piristi kivasti. Kuuma keli vaihtui muutamassa minuutissa viileäksi ja ehkä sekin vähän antoi lisäpuhtia polkemiseen. Pieni tuulenvire myös hieman virkisti, joskin paikoin puhalsi vastaisesti. Toisen kierroksen loppuvaiheilla alkoi sitten satamaan ekan kerran hieman reippaammin ja siinä Laajiksen edestä pyyhältäessä vettä tuli rankalla kädellä ja tuulen tuivertaessa vastaan tuli hieman kylmäkin. Siinä vaiheessa kävi mielessä, josko kolmas kierros olisi enää fiksua lähteä puskemaan läpi. Jalat kuitenkin pyörittivät kampia kuin automaationa ja ajatukset keskittyivät jälleen vain etenemiseen. Sade hieman hellitti ja kun kolmannen juomapullon nappasin kisakeskukselta mukaani ja lähdin kampeamaan Rallitietä ylös, tuntui kolmannen kierroksen ajaminen taas hyvältä. Kiekkaa olin ajanut muutaman kilsan muuttui keli sateisemmaksi ja vettä sitten satoikin käytännössä enemmän tai vähemmän koko loppukisan - välillä ihan kaatamalla ja ukkosen säestämänä. Ensimmäisen mutaisen ja todella liukkaan laskun jälkeen pudotin seuraaviin laskuihin selkeästi vauhtia riskien minimoimiseksi, sillä rata oli muuttunut kuivan nopeasta vaarallisen liukkaaksi. Hiekkatieosuudet pystyi ajamaan kovaa tahtia, mutta kaikki vähänkään savipohjaiset polut olivat limaisen liukkaita ja kurakot suklaakiisselimäisiä massoja.

Kivikko-kurakkoakin saatiin kuin saatiinkin. Kuva: TarjaK.

Kapealla ja limaisen kuraisen liukkaalla metsäpolulla oli monta vaaranpaikkaa ja moni tuntui tuolla pätkällä ottavan pintakosketusta suht tehokkaasti. Renkaista ei löytynyt yhtään pitoa ja kokoajan tuntui, että peräpää elää ihan omaa elämäänsä. Pienikin harhaliike eturenkaalla ja sitten mentiin. Onneksi sain kuitenkin ajettua ko. paikat läpi yhtä liukkaampaa juurakkoa lukuunottamatta (jossa perä irtosi alta..) ja selvisin kovalle alustalle ehjin nahoin. Voimia tuossa kurassa runnoessa ehkä vähän paloi, mutta viimeinen Ässämäki ja vesitornin nousu tulivat viellä hyvällä kammella ja viimeiset kilsat tulin putkelta polkien, kaatosateessa ja kuraisena. Tuo oli tuttu näky varmasti kaikille kolmen kierroksen ajaneille eikä ihme.
Kaikesta huolimatta itseltäni erittäin hyvin suoritus ja maaliin selvisin ajassa 4:15:20, joka oikeutti M40-sarjan 13. sijaan. Maalissa olo oli toki väsynyt, mutta siinä hetken evästä nautittuani kävin jo lyhyen kampien pyörittelylenkin ajamassa. Sade oli tauonnut. Kuinkas muutenkaan..

Kisan aikana geelejä minulla kului yksi vähän ennen starttia ja kolme kisan aikana (viimeinen oli kofeiinipitoinen). Urheilujuomaa meni n. kolme pullollista (500-750ml per pullo, joissa myös hieman merisuolaa mukana) sekä pari mukillista vettä yhdeltä huoltopisteeltä. Dexalin glukoosipastilleja söin neljä ja niistä saatu mukava maku suuhun oli ihan piristävä. Käytän jatkossakin.

Laajavuoren 80km kisalle kertyi nousumetrejä n.1800 ja kisa toimi erittäin hyvänä harjoituksena tulevaa Tahkon rypistystä varten. Tahkolla 60km kiekalle nousua tulee n. 1200m, joten tuo summa kerrottuna kolmella on ihan hyvä pitää mielessä. Ajoaikana 80km reilu neljään tuntiin antaa suht hyvää arvioita Tahkon loppuajan suhteen. Aikatavoitteeni oli jossain vaiheessa 11t 30min, mutta jos kaikki menee hyvin tuo aika alittuu varmasti. Reitillä on toki teknisiä pätkiä, mutta uskoisin, että täysjyystöllä niistä selviää ripeämmin kuin jäykkäperällä. Isoimmassa roolissa tulee olemaan energiatasot ja sen ylläpitäminen. Tekniikka toki näyttelee myös isoa roolia ja niitä asioita pitää tässä nyt parin viikon aikana hoidella kuntoon. Hirveätä määrää ei viitsisi repussa kantaa evästä vaan yritän turvautua huoltopisteiden antimiin minuutteja kuitenkaan hukkaamatta. Tällä hetkellä ei Tahko jännitä, mutta viikon päästä voi tilanne olla jo ihan toinen. Lusitaan nyt juhannus kuitenkin tässä välissä. Tarkoituksena olisi myös juosta 10km kisa juhannusaattona, jos nyt keli ei ihan karsea ole. Mitään sairastumisriskiä en viitsisi nyt ottaa.

Kaikki näyttäisi nyt hyvältä. Kunto on kohdallaan ja kestävyyttä riittää. Nyt palautellaan kroppa kuntoon lauantain jäljiltä ja aletaan pikkuhiljaa latautumaan Tahkoon. Tuosta valmistautumisjaksosta voin kirjoitella oman pienen tarinan.

Loppuhuipennuksena vielä erityisen iso kiitos koko Jyps-toiminnalle aivan mahtavan upeasti järjestetystä kisasta! Tästä tapahtumasta on hyvä ottaa mallia muihinkin maastopyörätapahtumiin.

Juhannusta kohden ja lämpimiä kelejä toivoen,

Jani