Sen verran pyöräytetään kelloa taaksepäin eli Savonia-Hiihdon jälkeisiin päiviin ennen lomareissua. Palautuminen ekasta pitkästä hiihtokisasta sujui suht hyvin, vaikka vielä puolivälissä viikkoa kropassa tuntui jonkinlaiset jumit. Noin muutoin, kuten syketason osalta, palautuminen oli nopeaa ja tiistaina pystyin hiihtämään rennon lenkin suht matalilla sykkeillä ilman sen kummempia rasituksen tuntoja kehossa. Maanantai meni levätessä ja keskiviikkona juoksin työmatkat, puolisen tuntia mennen tullen. Hyvä laskeutuminen lomanviettoon ja keskiviikkona työpäivän päätteeksi hyppäsimmekin perheen kanssa junaan ja matkamme kohti Teneriffaa alkoi.
Olimme ke-to välisen yön hotellissa Helsinki-Vantaalla ja lentomme Teneriffalle lähti 7.45 torstaiaamuna. Aikainen herätys siis ja suurin työ olikin saada tyttäremme hereille ennen aamuviittä..
Koskaan ei ole lentomatkojen suhteen kohdallamme ollut ongelmia eikä ollut nytkään vaan lennot sujuivat todella mallikkaasti aina check-inneistä toiselle kentälle. Lennot olivat ajallaan, jopa puolisen tuntia etuajassa, joka ei tietysti haittaa ollenkaan.Teneriffalle lento kestää noin kuusi tuntia, joten kaikki minuutit siitä pois ovat plussaa.
 |
| Menomatkan Airbus A321 |
Ohjatuille retkille emme osallistuneet, mutta teimme pari omatoimista retkeä. Kävimme Jungle Parkissa (iso eläinpuisto) sekä vuokrasimme auton päiväksi ja ajelimme Teidelle (tulivuori) kiharaista ja mäkistä tietä. Varsin vaikuttavia kokemuksia molemmat ja varsinkin tuon Jungle Parkin viidakkomaisuus oli saatu erittäin toimivaksi. Parkin sisälle oli rakennettu myös seikkailurataa (Jungle Raid) sekä kelkkarata (Bob). Matka Teidelle oli kimurantin tiensä vuoksi mielenkiintoinen ja mielenkiintoa lisäsi pyöräilijöiden määrä. Tien varsilla oli nimittäin oikein varoitusmerkit pyöräilijöistä, joten ihan mistään perushutusta ei voinut olla kyse. Siellä tuli vastaan niin Meridan kuin BMC-tallienkin kuskeja sekä isot määrät yksittäisiä pyöräilijöitä. Tuo Teidelle vievä eteläisempi tie on nimittäin todella pitkää yhtäjaksoista nousua, joten voin hyvin kuvitella, että siellä tiimit käyvät treenaamassa. Toki alamäkeäkin väliin mahtuu, mutta jos matka Fanabe Beachilta Teidelle on n. 50km, niin tuosta varmaan lähemmäksi 80% on ylämäkeä. Saatoin nähdä itsenikin polkemassa tuota reittiä Teidelle. Maastopyörällekin olisi löytynyt opastettuja reittejä pitkin vuoristoa ja ajettavaa varmasti riitti. No, ehkä sitten joku toinen kerta.
Vaikka kyseessä olikin loma ja ns. lepojakso, juoksukenkiä tuli kulutettua ahkeraan. Jo heti menomatkan jälkeisenä päivänä perjantaina kävin iltapäivän kuumuudessa juoksemassa kevyen rennon vitosen samalla vähän maisemaa avartaen. Paikallista rantaraittiä pitkin pääsi todella kätevästi siirtymään kaupunginosasta toiseen. Toki lenkeillä juoksin myös kylien katuja pitkin saaden tasaiseen junnaamisen vähän vaihtelua - ylämäkeä nimittäin riitti ja vastavuoroisesti myös alamäkeä. Lauantaina kävin myös juoksemassa, vähän reilun vitosen ja tällä kertaa aamulla. Keli oli viileä ja erittäin sopiva juoksemiselle. Lenkin aikana tein muutamia vetoja vähän perusiskutusta rikkoakseni.
Sunnuntai meni Jungle Parkissa kävellen (=lepoa) ja maanantaina jälleen aamusta juoksemaan 6km, vähän vaihtelevammalla maastolla, eli paljon ylämäkeä, alamäkeä, portaita sekä muutama kiva trailipätkä. Tiistaina olimme Teidellä ja siellä tuli käppäiltyä 2,5km korkeudessa ja melko viileässä ilmassa. Vaimoni sanoi jossain vaiheessa, että ilma on jotenkin kevyttä ja pistää yskittämään ja sellaista korkeammalla vuoristossa ilma kaiketi onkin. Itse en juuri huomannut tuota efektiä muuten kuin silloin jos veti oikein syvään henkeä - tuntui ettei ilmaa saanut niin paljoa keuhkoihin kuin tavallisesti. Vaikuttava paikka tuo Teiden ympäristö oli ja yleensä koko seudusta jäi vähän sellainen Arizona -fiilis (kuivaa, autiota, kasvillisuus). Teiden huipulla emme käyneet köysiratahissillä kamalien jonojen vuoksi, ehkä myös liian vähäisen vaatetuksenkin takia. Huipulla oli vain +6 astetta lämmintä ja tuuli puhalteli yli 30m/s.
 |
| Teide |
 |
| Vielä matkalla Teiden juurelle |
Torstaina olikin jo kotiinlähdön aika ja paluulentomme oli myöskin kaikinpuolin onnistunut. Matkalaukut saimme valmiiksi kuljetettuina ja tsekattuina kentälle ja koneeseen, joten niitä ei tarvinnut raahata mukana linja-autossa ja kentällä. Suomessa olimme 21.30 ja yövyimme tulevan yön Helsingissä. Perjantaina päivällä kotimatkamme jatkui junalla kohti Jyväskylää. Kotona alkoi laukkujen purkaminen ja pyykin peseminen. Sen verran matkustelusta olivat ainakin jalat jumiutuneet, että alkuillasta oli päästävä vielä juoksemaan lyhyt lenkki. Ja kylläpä olikin outo juosta viileässä kelissä ja osittain pahasti sohjoutuneilla kaduilla. Lenkin jälkeen maistui sauna ja ruoka ja mikä parasta, suomalainen ruisleipä!
 |
| Kotimatkan Airbussi |
Tästä alkaa jälleen paluu arkeen ja katseet suunnataan pikkuhiljaa kevään juoksujuttuihin sekä pyöräkisoihin. Vielä ainakin yksi hiihtokisa on jäljellä viikon päästä, mutta toki senkin jälkeen vielä suksilla ollaan jos vain lunta piisaa. Uuden kisafillarin hankinta nytkähtää kohta myös eteenpäin sillä loman aikana oli hyvin aikaa tutkiskella eri vaihtoehtoja. Täpäri se on ja hiilikuitua. ;)
Kevättä eteenpäin sanoi,
Jani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti