Sivut

tiistai 6. tammikuuta 2015

Uutta vuotta 2015!

Elämä alkaa taas sairastelun jälkeen voittamaan ja paluu normaaliin rytmiin on alkanut. Töihinkin pitäisi palata huomenna keskiviikkona, joten siltäkin osin asiat alkavat taas pyörimään normaaliin tahtiin.

Vuoden vaihteen juhlinnat menivät siis hieman alakuloisissa merkeissä sairastelun takia. Loppuviikko meni oikeastaan vain jalkeille pääsemisessä ja pikku hiljaa kuntoutuessa. Sunnuntaina tosin alkoi hiihtojalkaa jo sen verran kolottamaan, että suksille piti päästä. Kevyen leppoisaa peekoo-hiihtelyä Huhtasuolla tarjosi varsin mukavan kevyen paluun treenien pariin. Tuossa toipuessa flunssapöpöstä on ollut myös hyvää aikaa parannella tuota vasemman jalan jumia mm. FoamRollerilla, venyttelyllä, kompressiotuotteilla sekä levolla. Tuloksia alkaa jo näkymään sillä tänään kävin ensimmäistä kertaa n. kahteen viikkoon juoksemassa reilu 30min ilman jalkavaivaa. Onneksi tuo vaiva on vaikuttanut vain juoksutreenien kohdalla ja olen pystynyt suht täysipainoisesti treenaamaan hiihtäen ja pyöräillen. Myös osana treeniä on ollut perusvoimaharjoittelu, jolla on pyritty vahvistamaan sekä hieman myös kasvattamaan lihasvoimaa.

Tämä viikko hurahti siis käyntiin eilen ja vieläpä kovemmalla hiihtoharkalla, eli kiihtyvävauhtinen treeni kaavalla 15min pk1 + 20min pk2 + 20min vk1 + 20min vk2 + 20 min loppuverkkaa. Hieman arvelutti lähteä jo tässä vaiheessa kovaa treeniä tekemään, mutta toisaalta, olihan kuumeettomia päiviä alla neljä ja sunnuntaina hiihto sujui jo varsin hyvin. Ensimmäisen puolen tunnin aikana tuota vk-harkkaa meinasi sykkeet vähän karkailla, mutta kun treenin lopuksi katselin Garminin dataa, kaikki sykealueet onnistuivat varsin hyvin. Viimeinen 20min menin vk2 -> anaerkynnyksellä, joten kroppakin sai taas odotettua rääkkiään. Miltään pahalta tuo ei vielä tuntunut, joskin Huhtasuon Vesitornin nousua kolmatta kertaa ylös mennessä alkoi reidet jo huutamaan armoa. Positiivista kyllä, mäen päällä hapot alkoivat poistumaan kyllä nopsaan ja hiihto jatkui rennon reippaana.
Alamäet olen aina uskaltanut laskea täpöllä eivätkä mutkatkaan ole tuottaneet ongelmia. Nyt tutussa laskussa jostain kumman syystä vasen suksi lähti haukkaamaan vasemmalle enkä saanut sitä siinä lähes neljän kympin vauhdissa enää oikaistua ja perseelleen mentiin. Lumipöllyn siinä hälvetessä, pikainen kamojen tsekkaus ja tyypilliseen suomalaiseen tyyliin "Äkkiä ylös! Eihän kukaan vaan nähnyt?!?" Kaikki kunnossa ja treeni jatkui. Sattuuhan näitä. :D
Tänään tiistaina, loppiaisena, tein aamuun 60min perusvoimaharkkaa, keskittyen yläkroppaan, mutta tein myös muutamat sarjat kyykkyä sekä kyykkyponnistuksia (=kyykystä ilmaan ponnistaen). Voimatreenin jälkeen nakkasin juoksukamat päälle ja -20 asteeseen juoksemaan vajaan vitosen lenkki hyvin rauhalliseen tahtiin - lähinnä tuota vasenta jalkaa kuulostellen. Jalka ei siis osoittanut minkäälaisia kipuoireita ja lenkin lopussa kokeilen jopa vähän nostaa vauhtiakin. Sen verran pakkanen kuitenkin kävi keuhkoihin, että pidin vauhdin kuitenkin maltillisena.

Tästä tämä taas lähtee! Viime viikon voi siis lähestulkoon pyyhkiä pois treenikalenterista, mutta nyt ollaan taas hyvässä vauhdissa. Tälle viikkoa on vielä yksi kova treeni tulossa ja muut päivät tehdään peekoota. Talven ensimmäinen hiihtokisa olisi tulossa 1.2., joten siihen tähdätään - hyvä välietappi. Nyt pidetään pöpöt poissa ja kroppa kunnossa, niin eiköhän tuo 25km hiihtokisa maaliin tule ilman isompaa puristamista.

Pakkaspäiviä toivotellen,
Jani


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti