Polkua ja vähän lisää polkua

Hellurei ja syksy ja ehkä myös pikku hiljaa talvikin pukkaavat päälle. Moni urheilijatuttu viettää jo ns. ylimenokautta, mutta pois se minusta. Vielä pitäisi pusertaa Halloween Hike läpi, johon on vielä onneksi kuukausi aikaa.

Tämä viikko on kulunut jälleen melko sukkelaan. Viikonloppuna ajeltuani pari maastopyörälenkkiä antoivat maanantaille sopivasti lepopäivän, jotta keho saa hieman palautuakin välissä. Ihan liikkumattomana en ollut, vaan työmatkapyöräilyn lisäksi tein illalla vielä kuntopiiriä puolisen tuntia, lihaskuntoa ylläpitäen - ei pääse ihan veltostumaan.
Tiistaina kävin ensimmäistä kertaa juoksemassa porukassa "Jyväskylän trailrunnersien" kanssa Ristikiven ja Sippulanniemen lähimaastoissa. Alkuverkkana juoksin n. kaksi kilsaa treffipaikalle Tikan uimarantaan ja siitä lähdettiin kuuden juoksijan voimin kohti Ristikiveä ja Sippulanniemeä. Lenkillä oli sopivan rento vauhti, jotta jutustelukin sujui ongelmitta. Joitain hiekkatiepätkiä otimme selkeästi vähän reippaampaa vauhtia, mutta poluilla pidettiin tasaista askellusta yllä. Polkujuoksulle tuli mittaa n. 13km, jonka jälkeen kotiin oli vielä matkaa se noin kaksi kilsaa. Yhteensä siis n. 17km lenkki ja aikaa taukoineen ym. meni vähän alle kaksi tuntia. Nyt on siis aivan kamala polte juosta maastossa ja kun tiistain lenkille sain jalkoihin uudet Inov-8 Mudclaw 265 -maasturit, meno maistui hyvältä.

Pitoa piisaa

Tiistaisen iltalenkuran jälkeen olin tosi väsynyt ja selvästi energiavaje tuntui vielä keskiviikkona aamullakin. Keskiviikkona pyöräilin kyllä työmatkat, mutta muutoin oli kovempi urheilu tauolla. Iltaa kohden voimat olivat jo normalisoituneet ja tein vielä reilu puolituntia keskivartalotreeniä kotioloissa. Yhtenä liikkeenä mainittakoon tuttu lankutus, mutta sarjoina, eli 3+2+1+1 minuuttia lyhyellä palautuksellä välissä. Pitkä yhtäjaksoinen lankutus on jotenkin tylsää ja ehkä sitä voi joskus koittaa omia rajojaan ennätyksiä rikkomalla (no, ehkei sitä kiinalaisen 4t 30min enkkaa), mutta muutoin hieman tuota varioiden itse harjoitus pysyy mielekkäänä. Treeniin kuului vielä vatsa-, selkä- ja kyykkytreenit. Päivä paketissa.
Torstaina jälleen fillarointia työmaan ja kodin välillä ja illalla vasta puoli seiskan aikaan vedin juoksukamppeet niskaan ja kävin jälleen poluilla juoksemassa 1t 15min, kevyesti ja tekniikkaa hioen.
Pimeätä oli jo puolen tunnin jälkeen, joten otsalampun valossa piti matkaa tehdä. Ja sehän maistui!

Hämärtyvää...

...ja sitten pimeää

Lenkin päätteeksi vielä venyttelyä ja fiilistelyä rentouttavan lenkin päälle. Näin paljon maastopyöräilleenä sitä luulee löytäneensä lähistöltäkin lähes kaikki polut. Kun vetää lenkkarit jalkaan ja lähtee suht samoille poluille, löytääkin paljon paljon enemmän tallattavaa ja myös ajettavaakin. Kotini läheltä Kuokkalasta ei tarvitse mennä kuin kilsa itään, niin pääsee jo ekalle polkupätkälle ja sieltä yhdysreittejä pitkin laajemmille polkuverkostoille. On tämä hienoa!

Ja vielä lopuksi: Halloween Hiken ilmoittautumiset ovat käynnistyneet ja pienen pohdinnan tuloksena ilmoittauduin Hiken maastopyöräsarjaan 160km matkalle. Kovasti kiinnostaisi kyllä lyhyemmän matkan juokseminen ko. tapahtumassa, mutta tuo 160km maasturilla alkaa olla jo oikeasti jollain sairaalla tavalla kiehtovan pitkä matka. Reitti on ilmeisesti, ja karttojakin tutkiskelemalla melko helppo ajettava, mutta on sinne onneksi polkua ja pakollisia tunkkausosuuksiakin saatu. Kyseinen tapahtumahan ei ole kilpailu, mutta taistelu itsensä kanssa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Veikkaan, että pyörällä tuo matka taittuu varsin nopsaan, mutta tällä kertaa pimeässä joutuu ajamaan selkeästi pidempään. Tehovaloihin siis laitettava lisäakkua tilaukseen ym. vempaimia.
Tätä tapahtumaa varten pitäiskin nyt saada yksi selkeästi ylipitkä pyörälenkki alle, jotta tuollainen lähemmäs 10-12 tunnin rypäisy menee läpi. Aikaennustetta on siis melko vaikea vielä heittää, mutta veikkaan, että noille hujakoille se sijoittuu. 107km meni viime vuonna 8t 10min ja jos reitti on tänä vuonna nopeampi, voi tuo aikaennusteeni olla melko lähellä. Jokatapauksessa, rankka reissu tuosta varmasti tulee. Haaste otetaan vastaan!

Viikonloppu on edessä ja jotain treeniäkin tulee varmasti tehtyä. Huomenna lauantaina on hyvän entisen työkaverini väitöstilaisuus, jota olen menossa kuuntelemaan yliopistolle. Onpa samalla ensimmäinen kerta, kun olen missään väitöstilaisuudessa. Jännittävää, ainakin tulevalle tohtorille!

Ja tänään aamulla oli todella sumuista:

Aamun sumun jo hälvettyä, nyt hyvää viikonloppua!

Jani