Nyt kun alkaa Laajavuoren jäljiltä olemaan kroppa suht hyvin palautunut, ainakin päällisin puolin, on hyvä alkaa suuntaamaan katsetta kohti Tahkoa. Sitä ennen tosin on tarkoitus kokeilla jälleen juoksemista n. kuukauden tauon jälkeen.
Maanantaina tuntui kroppa jo olleen palautunut Laajavuoren xcm -kisasta, ainakin lähes ja keholle/jaloille piti saada jotain muuta ärsykettä pyöräilyn sijaan. Tuo vasemman jalan polvi siis kesti hyvin maastokisan ilman minkäänlaisia kipuja kisan jälkeenkään, joten uskalsin juoksukengät vetää eilen jalkoihin ja käydä koittamassa juoksemisen mielekkyyttä. Mistään isosta saavutuksesta ei sinänsä ollut kyse vaan kävin juoksemassa pk-vauhdilla vajaan viisi kilsaa - siis hyvin kevyesti 5:55 keskarilla. Ensimmäinen kilsa tuntui, kuin ei olisi juossut vuosiin, mutta sitten alkoi vähän homma taas palautumaan mieleen. Pyrin juoksemaan pientareen puolella jotta alusta olisi mahdollisimman pehmeä, ja jaloissa olivat kunnolla vaimennetut Asicsin Nimbusit - tutut ja turvalliset.
Periaatteessa juokseminen sujui ihan hyvin, joskaan mistään kovasta vauhdista ei tarvinnut edes haaveilla. Ehkä vielä Laajavuoren jälkimainingeissa sykkeet olivat melko korkealla tuolle vauhdille (avg 140), mutta muutoin tossu kulki suht kevyesti. Valitettavasti n. 10 minuutin jälkeen polven alueella alkoi tuntua "kireyttä", joka ei varsinaisesti tuntunut kivulta, mutta kireältä. Ikäänkuin joku kuminauha tms. olisi viritetty polveen. Tuo ei juoksemista muutoin haitannut, mutta mielessä rajoitti sen verran, etten uskaltanut paljoa kovempaa edes mennä. Viimeiselle 500 metrille oli kroppa kuitenkin jo sen verran lämmin, että päätin kuitenkin kokeilla lisätä vauhtia, joka kyllä tuntui ihan hyvältä. Sykkeet nousivat tasaiseen, mutta vain juuri aerkynnykselle. Viimeiselle 100 metrille kiihdytin vauhtia kovaan juoksuun ja sainkin Garminissa näkymään 3:45 lukeman - varsin positiivista, mutta polvessa tuo "kireys" hieman lisääntyi. Ei siis enempää tätä vaan kevyellä askeleella kotiovelle ja treeni jatkui kotona lihaskuntoilulla.
Ei nyt siis mitään valtavia hurraa-huutoja voi ilmaan päästää, mutta positiivista tästä kokeilusta silti jäi mieleen. Sen verran vaivaa tuo juoksu kuitenkin aiheutti, että minulta jää ihan varovaisuuden takia juhannuksen Kiimasen savulenkki juoksematta. Tahkon MTB on minulle kuitenkin paljon tärkeämpi, jotta siellä ollaan kunnossa. Tavoitteet Tahkolle ovat korkealla, joten mitään riskejä ei viitsi ottaa. Eilinen juoksu oli kuitenkin hyvä kokeilu ja aion vastaavia kevyitä hölkkiä tehdä läpi kesän. Haavena olisi heinäkuussa juosta Palsinanjärvellä, mutta katsotaan nyt. Tässä vaiheessa ei uskalla isoja suunnitelmia juoksun suhteen tehdä. Myös Finlandia maratonin puolikas on vielä täysi kysymysmerkki, jonne tosin on vielä reilusti aikaa.
Tästä tämä jatkuu. Lusitaan juhannus nyt ensin alta pois tasaisesti treenaten ja siitä kohden Tahko-viikkoa. :)
Jani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti