Puijoa x2

Viikko alkaa taas olla loppupuolella. Kuopion seminaarireissukin tuli heitettyä ja eihän siellä tietenkään malttanut olla lenkkiä heittämättä.

Maanantaina oli pidettävä taukoa kovemmasta treenistä ja päivän aktiviteetit käsittivät "vain" työmatkapyöräilyt sekä iltasella lihaskuntotreeniä puolituntia, omalla painolla. Viikonlopun pitkä maastojuoksu sekä sunnuntain pyörätreeni, joskin lyhyt sellainen, verottivat jonkin verran energioita. Lepo siis paikallaan.
Tiistaina mentiin jo sitte tossunpohjat savuten. Aamun kevyempi lenkki töihin 5,3km sekä kotiinpäin reippaampaa veekoota samainen vitonen. Iltapäivän juoksusta haasteellisen teki päivän aikana ison kasan satanut lumi ja kesälenkkarit, joilla pitoa oli lähes nolla. Siltikin, ihan hyvin sai homman rullaamaan vaikka juoksurepussa oli vielä n. 3kg lisäpainoa. 23-24 minuutin vitonen alkaa olla jo kohtuullisen löysä veto, joskin sen pystyy vetämään rennosti enempiä puristamatta. Hyvä niin. Reppu kotiin ja lenkin päälle vielä kotipihan suoralla 3x100m vedot, jokainen aina vähän kovempaa.
Ilta meni kamoja pakkaillessa Kuopion reissua varten ja tottakai laukkuun menivät myös juoksukamat.
Keskiviikkona oli aikainen herätys ja 6.45 suuntasimme kohti Kuopiota ja Savonia-ammattikorkeakoulua. Tiedossa oli kaksipäiväinen simulaatio-oppimisen seminaari. Ekan päivän ohjelma oli todella mielenkiintoinen ja aika meni nopsaan.

Hotellihuone oli piskuinen, mutta toimiva :)

Päivän päätteeki kävin työkaverini kanssa juoksemassa Puijon mäkisessä ympäristössä kevyen, joskin raskaan lenkin. Pituutta lenkille tuli vajaa 8 kilsaa ja aikaa meni 55min.

Puijon tornin juutella

Torstaina kävin aamulla seitsemän aikaan juoksemassa samaisen Puijon lenkin uudelleen, joskin vähän kovempaa ja hiukan pidemmän, reilu 8 kilometriä. En saanut työkaveristani lenkkiseuraa hänelle iskeneen vatsataudin vuoksi, joten yksin mäkiä kiipeämään tällä kertaa. Vauhtia edelliseen päivään verrattuna oli vähän enemmän ja Puijon asvalttimäki nousi n. 6min/km keskarilla. Mäkiosuushan on yhteensä n. 2km, ehkä vähän vajaa, mutta ihan riittävän haasteellinen juosten. Koko lenkki meni 50 minuuttiin ja matkaa n. puolikilsaa enemmän.
Tässä videokommenttia noususta:

Aamulle siis oiva herätys ja kelikin oli aivan loistava. Pari astetta pakkasella eikä sohjoa tms. juuri ollenkaan. Siinä oli kiva katsella juostessa ihmisten taapertamista töihin, kouluihin ja kuka minnekin. Puijolta on myös kohtuullisen mukavat näkymät ympäristöön:

Hyppyrimäkien alastuloa

Hiihtostadion taustalla ja hiihtäjiä riitti, joskaan kuvassa ei taida näkyä yhtään..

Komeat ovat mäet

Ei lähtisi koittamaan suksilla. Juoksemalla ylös?

Eilen saavuin kotiin suhteellisen ajoissa, lähinnä työkaverinkin sairastumisen vuoksi. Hän ei todellakaan ollut ajokuntoinen (hänen autollaan olimme) ja näin ollen kun huoneetkin piti luovuttaa 12.00 mennessä, kotiinlähtökin oli ajoitettava siihen.
Kotimaisemissa kävin vielä iltapäivällä juoksemassa reippaamman 5,3km ja yllätyksekseni jaloissa oli erittäin hyvä tunne ja tossu liikkui rivakkaan. Tuo reilu viisi kilsaa meni 25min hujakoille, eli vajaata vitosta mentiin. Alkuun jälleen vähän reilu viitosta ja loppu sitten alle. Syketaso normaaleilla rajoilla - aerobisen rajalla.

Mukava oli pitkästä aikaa käydä Puijolla ja tietty Kuopiossakin. Nyt toivotaan, että vatsatauti tms. ei iske meikäläiseen. Kohtuullisen ärhäkältä työkaverin oireilu vaikutti. Toistaiseksi ainakin olen kunnossa, vaikka tämän aamun työmatkafillarointi näytti sykemittarissa jotain käsittämättömiä lukemia. Liekö sykevyö likainen tai jotain muuta häikkää. Tasamaalla 21km/h, ei vastatuulta, sykkeet 145-150 tuntumassa ja heiluivat edes takaisin rajusti. Yöllä satanut sohjolumikaan ei nyt ihan niin raskas ollut. Loppumatkasta lukemat alkoivat näyttää normaalimpia arvoja, joten ehkä kosketuspinta iholle oli huono tai jotain vastaavaa.

Tänään perjantaina siis lepoa työmatkafillarointeja lukuunottamatta. Viikonlopulle jälleen jotain puuhaa suunnitteilla, kunhan nyt vain ei tauti iske!!! SM-hiihdotkin olisivat Vaajakoskella, jonne kiinnostaisi lähteä meininkiä katsomaan.

Kevättä rinnassa vai renkaissa..

Jani