Uudet kiekot saapuivat

Hellurei ja hellät tunteet - tai ainakin hellät sormenpäät. Uudet kiekot saapuivat eilen ja pitihän ne tuunata samantien ajokuntoon. Melkoinen urakka se kuitenkin oli..

Merlin Cyclesiltä tilaamani Stan´s NoTubes ZTR Crest 29" kiekot saapuivat eilen uuteen kotiinsa. Ensiksikin pitää kehua ko. firman toimintaa ja ripeyttä. Tilauksen jättämisestä siihen, että kiekot olivat kotona kesti melko tasan viikon. Kiekkojen jälki on ensiluokkaista ja vaikuttavat erittäin ammattitaidolla kasatuilta. Napoina näissä kiekoissa on Hopen Pro 2 Evo:t, jotka merkkinä ovat kyllä minulle tutut, mutta käytännön kokemuksia ei juuri ole ollut. Pikalinkuiksi otin sävy sävyyn punaiset Hopen pötikät - näyttäväthän ne mukavan seksikkäiltä muutenkin niin värikkäässä fillarissa, punaisine napoineen. Pinnat ovat mustat DT Swissin Competition -malliset.

The laatikko. Jostakin oli lommokin tullut kylkeen, mutta onneksi ei kiekkoihin

Siellä ne ovat!

Kovin malttamattomana piti työpäivä painaa loppuun, ennenkuin pääsi näiden kanssa tosi toimiin. Vielä ennen sitä, käytiin bändin poikien kanssa "tanhuamassa" pari tuntia, ja kun rumpujen äärellä mättää kaksi tuntia metallia, käy sekin ihan hyvin treenistä!

Kiekkojen asennus ja tubeless säätämiset pääsivät alkamaan illan tunteina "vasta" n. 21.30 paikkeilla. Paikat olivat jo valmiiksi kärsineet soittotreeneistä, joten hiukan puutuneena tuli tähän hommaan ryhdyttyä. Intoa kuitenkin riitti, joten loppuun asti projektin vein.
Ennen soittotreenejä laitoin kuitenkin NoTubesin vannenauhan valmiiksi kehille, niin on yksi homma vähemmän. Tämä operaatio sujui oikein mallikkaasti ja kyseinen keltainen teippi tarttui hyvin jämäkästi vanneuraan.

Vannenauhat paikallaan ja liimautumassa saunan lauteilla

Työkalut

 Kun itse rakenteluun pääsin, niin ekana tietysti käytössä olevat Hutchinsonin Python -renkaat sekä jarrulevyt irti vanhoista kiekoista. Työkalut on omassa verstaassani vielä hiukan vajaat, joten pienellä torx-avaimella jarrulevyjen ruuvien aukominen ja kiristäminen oli jonkin verran hermoja raastavaa puuhaa..

Etukiekon jarrulevy about paikallaan

Renkaiden irrottaminen ym. ei ole sitä haastavinta puuhaa, mutta tuon Pythonin asettaminen tälle uudelle vanteelle oli melkoinen henkien taistelu!!! Pelkästään eturengasta ähräsin paikalleen reilun tunnin. Sormet olivat ihan vereslihalla ja hikikarpalot valuivat päästä. Kokeilin vaikka mitä kikkoja ja liukasteita avuksi, ennen kuin tajusin kokeilla meidän muksulta jäänyttä vauvaöljyä. Tuota hieman liukkariksi vanteen reunalle, niin alkoi homma "luistamaan" - vaikka tiukassa tuo silti oli..
Seuraavaksi NoTubesin ohjeiden mukaisesti valuttelin litkut renkaan sisuksiin ja lopuksi punnersin renkaan kokonaan vanteelle.

Joe´s Super sealant -litku ja tubeless venttiilit (Presta)

 Renkaan ravistelut, pyörittelyt ym. ja sen jälkeen järeällä BlackBurnin lattiapumpulla reilusti ilmaa sisään. Ja voi että sitä onnellisuuden tunnetta, kun rengas iloisesti paukahteli vanteelle. Foorumeilta olen lukenut monen valittelevan tämän toimenpiteen vaikeutta ja sitä että rengas ei meinaa millään nousta vanteelle. No, Hutchinsonit nousivat!

Eturengas valmis

Lopuksi paketti pötkölleen vaakatasoon asettumaan. Seuraavaksi sitten takakiekon kimppuun ja alkuun tietty takapakka irti, jolle samalla tein tarkistuksen sen kunnosta ja pientä putsailua.
Takarenkaan kanssa oli ihan sama ongelma, eli todella tiukkaan piti vääntää rengasta vanteelle ja kun litkuja valuttelin sisään, meinasi rengas monta kertaa luiskahtaa pois paikaltaan. NoTubesin opasvideoiden mukaan tein tuon litkun valuttamisen renkaaseen kiekon roikkuessa huoltoständillä ja renkaan toisen reunan ollessa hiukan auki vanteelta. Pääsääntöisesti litkutusvaihe meni oikein helposti, mutta renkaan asettaminen vanneuralle oli todella "pain in the ass"! Samat ravistelut, pyörittelyt ym. ja kovalla paineella ilmaa sisään. Mukavat poksahtelut jälleen ja Hutchinson oli vanteella. Upeata!

Kun molempien tubeless tiiviys oli tsekattu (saippuavedellä huuhtoen/tarkistaen), kiekot paikalleen, asemointi haarukkaan ja pikalinkut kiinni. Linkuiksi tilasin Hopen omat punaiset ja todella laadukkaan oloiset linkut. Oikein tarrankin sai mukana..

Hopen pikalinkut

Kiekkosetti istui erittäin hyvin paikalleen, renkaat olivat hyvin vanteillaan, vanteet näyttivät erittäin suorilta ja laadukkaasti rakennetuilta. Mitään takavaihtajan säätämisiä tms. ei tarvinnut tehdä. Samoilla standardimitoilla kuitenkin pelaillaan.

Lopuksi kun kaikki oli tsekattu, oli ilo kuunnella Hopen räikän rallatusta, joka varmasti herätti naapurustoa pihamailla, kun vielä 0.15 yöllä kävin parit kasit ajamassa.

Tänään perjantaina jos vielä pääsisi lyhyen testilenkin ajamaan uudella setillä. Mitään isoa/kovaa lenkkiä ei passaa tehdä, kun huomenna pitäisi juosta Laukaassa taas kilpaa. Edessä on kuitenkin 11,4km rykäisy, niin kovin hapottavaa treeniä ei tälle illalle viitsi tehdä. Kokemuksia uusista kiekoista raportoin jälleen tänne blogiin.

Jani