Sivut

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Kurakelejä ja tasotestiä

Näyttäisi syksy tulleen nyt oikein ryminällä päälle. Vaikka lämpötilat ovatkin tällä hetkellä +10 astetta, ei nuo kaatosateet ym. loskamoskat hirveästi aiheuta hurraa-huutoja..

Lomareissusta on siis palauduttu, joskin tyttäremme sairastui jonkin sortin vatsatautiin, joten sunnuntai-maanantaiyö meni hänen oksennuksiaan siivoillessa kun taas vaimo piti tyttöä oksennusämpärillä.. Melkoista härdeliä ja yöunet jäivät koko porukalta melko vähäisiksi. Näyttäisi nyt kuitenkin, että me muut emme saaneet tartuntaa tai samaa pöpöä ylipäätään, koska nyt on jo kolmas vuorokausi taudin alkamisesta ja olemme yhä terveitä. Hope so!

Maanantai meni siis melkolailla tyttären vointia seuraillessa ja tiistaina olinkin hänen kanssaan kotona parantelemassa. Joskin tiistai-iltana iltapalalla, sitä vähäistä määrää mitä reppana pystyi syömään, hän okseni ruoan pois.. Keskiviikkona oli vaimon vuoro jäädä jälleen kotiin lasta hoitamaan.

Tiistaina kävin alkuillasta ajamassa hyvin rauhallisen pimeässä ajon maastossa, pitkästä aikaa Cubella. Keli oli suht kuiva, muutaman asteen plussalla, mutta pirun liukasta oli. Meinasi olla Hutchinson Pythoneilla vaikeuksia saada pitoa alle ja jouduinkin yhdessä vaiheessa pudottamaan paineita n. 1 bariin, jotta kuvio purisi edes vähän jäiseen alustaan. No, tubeleksilla ajaa hyvinkin matalilla paineilla. Ja kun kyseessä oli rauhallinen lenkki keskiviikon tasotestausta varten voimia säästäen, ei vauhtikaan ollut kovin huimaa.
Metsäpolkuja tuli silti ajettua n. 18km / 55 minuuttia ja ajo tuntui ihan hyvältä. Yli viikkoon ei ole tullut lenkkiä ajettua, joten vähän jänskätti, kuinka homma taas sujuu.
Kuutiolla on todella maukas ajella ja Lumilight-1600 lamppukin istui hyvin ohjaamoon
Metsässä oli pimeää..
Oikeastaan pohjustuksena tiistain lenkille oli tuunaamani toiset ajokengät pakkasten varalle. Vanhat, joskin tosi hyvät Shimanon kengät ovat pakkaskeleillä melko kylmät, lähinnä klossien reikien kautta sisään virtaavan ilman takia. Varpaat jäätyvät melko rivakkaan jo pienellä pakkasella ja asialle piti tehdä jotain. Halloween Hikessa keli voi olla häijyn kylmä ja varpaita ei viitsi palelluttaa ensimmäisillä kilometreillä.
Eli hieman jesseteippiä, alumiinifoliota ja askartelumieltä:
Tarvikkeet
Ongelma oli siis tämä

Klossien vastalevylle hieman tuunausta

Tuunattu vastakappale tiiviisti kiinni (kengän sisäpuolelle vielä kerros jesseä)

Valmiin kengän päälle vielä kenkäsuoja
Tiistain lenkillä homma ns. skulasi oikein hyvin. Kenkä on kokoa 45, eli minulle vähän reilu, joten sisään
mahtuu hyvin merinovillainen lämpösukka. Seuratoveri vielä vinkkasi alumiinipintaisista pohjallisista, jotka eristäisivät hyvin lämpöä. Ehkäpä laitan ne vielä lisäksi pohjallisten tilalle. :-D

Tänään keskiviikkona oli aamupäivällä vuorossa juoksun tasotestaus LIKES:lla. Hyvin niukalla aamupalalla kotoa fillarilla töihin, reilut pari tuntia töitä ja sitten fillarilla testipaikalle Hipposhalliin kello 10.00. Testihän on minulle jo tuttu, joten mitään jännittävää ja uutta ei tarvinnut pelätä.

Testin suoritus sujui jälleen oikein hyvin ja testaajan kanssa suunniteltiin etukäteen vauhdit jokaiselle tonnille. Testissähän siis juostaan 5x1000m (200m sisäradalla) kiihtyvällä vauhdilla, tonni kerrallaan. Tonnien välissä katsotaan verinäytteellä laktaatti ja syketasot. Tässä kuvana testissä juoksemani vauhdit:
Aikaisempi testi on siis suoritettu maaliskuussa ja kyllä tästä selkeästi näkee vauhdin kehityksen. Suht samoilla sykealueilla pystyin juoksemaan n. puoli minuuttia kovempia kilsoja ja maksimialuekin hakeutui suht hyvälle tasolle. Laktaatti (maitohapot) toki nousevat reippaasti tehon kasvaessa. Treeniohjeeksi tuli oikeastaan tuon aerobisen alueen kehittäminen, eli juoksutreenejä (tai vastaavaa) vähän alle aerobisen kynnyksen. Jälleen sain hyvin kattavat treeniohjeet juoksuun sekä laskennalliset sykerajat myös pyöräilyyn ja hiihtoon. Testaajan antama palaute oli hyvin positiivinen ja kuntoluokitukseksi tuli erinomainen, 7/7. Laskennallinen VO2max -arvo on 57, johon ehkäpä luotan enemmän kuin Polarin sykemittarin hulabaloo arvoihin (69?). Testistä jäi oikein hyvä mieli ja olen erittäin tyytyväinen saavutettuihin vauhteihin ja kuntotasooni. Tämä lupailee siis oikein hyvää tuleviin karkeloihin ja vielä kun tuo maitohappojen "käsittely" paranee kropassa, alkaa pitkätkin matkat sujumaan vauhdilla.

Tämä viikko treenataan vielä normaaliin tahtiin ja ensi viikolla aletaan vähän hidastamaan ja säästämään energioita Halloween Hikeen (tai Bikeen). OoooOooo!!

Jani

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti