Syksyn viilenevässä illassa ajettiin siis eilen 3.9. Laajavuori MTB, xc-tyyppinen ratakisa, josta ei puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Kyseinen kisa on osa paikallista Ride Cycle Store -cupia, jossa on tänä vuonna 13 osakilpailua. Kisoja on laidasta laitaan, sisältäen talvienduro, maantiekisaa ja maastokisaa. Eilinen kisa oli samalla osa Laajavuoren pyöräilypäivää, jossa yksi iso numero oli koulujen väliset maastopyöräilykisat. Osallistujia oli ennakkotietojen mukaan yli 100. Mahtavaa! Tapahtumassa oli myös paljon muuta oheistoimintaa mm. Fenix-valojen esittelyä ja Kona-pyörien testiajoa ym.
Itse kisareitti oli n. kilometrin per kierros, ratatyyppinen hapotus, jossa mentiin käytännössä alusta loppuun maksimisykkeillä. Siinä ilmoittautumisen jälkeen kävin ajelemassa reittiä läpi rauhalliseen tahtiin samalla taktiikkaa mietiskellen. Siinä vaiheessa homma tuntui iisiltä.
Ensimmäinen startti oli junnuille, jotka ajoivat reittiä viisi kierrosta. Meno näytti paikoin varsin tyylikkäältä ottaen huomioon osallistujien iän. Hienoa!
Toiseen starttiin osallistuikin sitten isompi kööri eri sarjoista ajaen 5 tai 10 kierrosta, riippuen sarjasta. Kuntosarja ajoi 10 kiekkaa ja naisten yleinen sarja saman. Nämä olivat ehkä ne itselle vertailukelpoisimmat tiedot.
Startti oli vähän myöhässä ja matkaan lähdettiin n. puoli tuntia myöhemmin. Siinä kerkesi vähän paikat jo jäähtyä, ulkoilman ollessa viileän syksyinen. Kohtuullisen hyvistä asemista pääsin lähtemään ilman sen pahempaa kähinää. Ja tempo oli alusta asti kova, tottakai!
Ensimmäinen n. 150m vedettiin ruohikkopolkua tasamaalla täysillä, jonka jälkeen loivasti kaartaen mutkaa oikealle jyrkän käännöksen läpi ensimmäiseen nousuun. Kohtuullisen loiva nousu kuitenkin oli ja siinä jo pääsi parit ohitukset tekemään, olkapää kosketuksilla. Nousun jälkeen parikymmentä metriä tasaista ja 180 asteen käännös oikealle jyrkkään polkualamäkeen pomputuksineen. Kymmenisen metriä sitä ja taas 180 astetta vasempaan pienen ojannotkon yli tasamaalle ja täysi kiihdytys. Reipas 50 metriä ruohikkopolkua ja taas käännös oikealle jyrkähköön mäen nyppyyn ylöspäin. Mäki loiveni hetken päästä, mutta jatkui vielä n. 100 metriä. Nousun jälkeen käännös oikealle juurakko-kivikko-muta-osuudelle, jota ei hirveästi koko reitillä ollut, tätäkin kohtaa vain n. 50 metriä. Lällistä 90 asteen käännös vasemmalle pehmeähiekkaiseen todella jyrkkään nousuun, joka ei ollut pitkä, mutta todella tiukka. Mäen päältä 180 astetta oikealle ja ikäänkuin vastakohtana edelliselle nousulle todella vauhdikas alamäkiosuus mutkineen maalialueen tuntumaan. Ennen maaliin tulemista oli radalle tehty vielä siksakkipujottelu, joka hiljensi vauhtia, mutta vaati tarkkuutta ajamisen suhteen. Maaliviivan yli ja seuraavalle kierrokselle, ei sen kummempaa..
Kaksi kierrosta meni todella hyvällä tempolla ja siinä kolmannen-neljännen kiekan kohdalla alkoi hapot tuntumaan. Kierrokset kuusi ja seitsemän olivat pahimmat, mutta sen jälkeen alkoi homma taas toimimaan. Paljoa ei kerennyt mittaria tuijottamaan, kun ajamiseen piti keskittyä ihan tosissaan.
Maaliviiva ylittyi ajassa 31:57 ja alustavan tiedon mukaan loppusijoitus oli 8. Kympin sakkiin siis, joten tyytyväinen voi olla. Kanssakisailijoita oli kuitenkin ihan reippaasti.
Oli todella mukava ajaa välillä tämän tyyppinen kisa. Maksimillahan siinä mentiin koko aika, mutta tämä sopi myös hyvin tiukkana treeninä ennen tulevan sunnuntain Tähtisadeajoja. Keskisyke tälle kisalle oli 173, maksimin ollessa 180. Reitti kokonaisuudessaan oli karvan alle 10km ja aikaa paloi se puolisen tuntia. Itselle jäi hyvä fiilis kisasta ja vaikka se rääkiltä tuntui jossain kohden, kroppa kesti hyvin eikä ajon jälkeen ollut puolikuollut vaan jaksoi ajaa palauttelulenkin ja kotiin asti. Eiliselle tulikin sitten yhteensä mukavat 45 kilometriä ajelua. :)
Kuvia tulee blogiin näkysälle, kun kuvaajat ilmoittautuvat otoksineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti