Mitään varsinaista valmistautumista puolimaratonille en ollut tehnyt. Treeniä vain tasaiseen tahtiin ja pari valmistavaa lenkkiä kuluvalle viikolle. Mielestäni 21km matkalle tankkaminenkin on vähän turhaa - riippuu toki taustoista, millaista liikuntaa tai urheilua tulee harrastettua ja kuinka säännöllisesti. Itse en siis varsinaista tankkaamista tehnyt. Perusruokaa ja nestettä tasaisesti kuten tavallista.
Perjantaina oli päässä jotenkin omituinen olo ja pelkäsin jo oikeasti sitä pahinta: Flunssa on iskemässä! Mitään kuumeilua, särkyjä tai nuhaa ei ollut, joten saatoin flunssadiagnoosin unohtaa. Perjantain otin joka tapauksessa lepäillen ja lauantaina aamulla vointi oli jo ihan toinen. Ainoastaan pienen pientä jännitystä vatsassa.
Reilu aamiainen, tyttären kanssa 10km ja täysmaran juoksijiolle kannustukset ja sitten valmistautumaan omaan koitokseen. Sen verran oli näköjään jännitystä ilmassa, kun geelitkin unohtuivat kotiin. Vesipullo sentään tarttui käteen lähtiessäni. No, geelejä en kisan aikana tarvinnut. Hyvä niin!
Meiltä kotoa on todella lyhyt kävelymatka starttipaikalle, joten sen pystyi ottamaan kevyellä hölkällä lämmitellen. Paikan päällä tasaisesti pullosta vettä sisuksiin, parit energiajuomat tiskiltä ja vähän lisää lämmitystä kroppaan.
Startti pamahti käytännössä tasan 15.15 ja matkaan lähdettiin sopivan leppoisalla vauhdilla. Sijoittauduin 1:45 tavoiteaikaryhmän tuntumaan, mutta kyseinen juoksija kyllä lähti selkeästi reippaampaa vauhtia matkaan. Ensimmäiset kolme kilometriä ko. ryhmä oli näköpiirissäni ja sitten se katosi. Oma juoksu lähti kulkemaan todella kevyellä tossulla ja vauhti oli vitoseen asti 4:50-4:55 paikkeilla. Eka vitonen meni siis karvan alle 25 minuuttia. Juoksu kulki hyvin, selkiä tuli tasaisesti vastaan ja juoksusta pystyi nauttimaan.
10 km kohdalla olin muutaman juoksijan ryhmässä, jossa pidettiin hyvää, sitä samaista vajaa vitosen vauhtia. Pari jannua siitä lähti menemään kovempaa, pari jäi taakse.
Homma sujui oikein hienosti 16-17 kilometriin, jolloin alkoi ekan kerran tuntua rasitusta. Hengitystä joutui hiukan tiivistämään ja juoksemiseen selkeästi keskittymään. Jaksaminen ei ollut ongelma, mutta alkoi tuntua selkeästi homma jaloissa. Krampeilta ym. silti vältyin ja kun 17-18 kilsan kohdalla alkoi taas se 1:45 tavoiteaikajuoksija olemaan näkökentässä, pystyin kiristämään vauhtia ja suht nopeasti pääsin ko. ryhmän ohitse. Viimeiset kolme kilometriä tulivat oikein mukavalla 4:38 keskarilla eli hyvin riitti jerkkua vielä vääntää ruuvia kireämmälle.
Oikein loppukirinkin sain aikaiseksi, kiitos maalisuoran ison kannustajajoukon! Muutoinkin, koko reitin ajan katsojia ja kannustajia oli todella paljon. Ihmeesti siitä vaan saa lisää tsemppiä eikä tule mieleenkään lopettaa juoksemista, vaikka väsyttäisi. Huoltopisteitä oli tasaisin välein ja siinä kun viimeisellä huoltopisteellä vähän vettä nappasin matkaan, kävi mielessä, että tässäkö tämä nyt alkaa olemaan?? Olisiko paukkuja riittänyt siis vielä pidempäänkin koitokseen...
Maaliin pääsin ajassa 1:44:47 (1:44:32 nettoaika), joka täytti tavoitteeni ja vähän enemmänkin. Itseltäni todella hyvä suoritus ja näin ensimmäiseksi maratonin puolikkaaksi, oikein hyvä suuntaa antava kisa. Kestävyys on siis kohdillaan ja tästä kun vielä vauhtia vähän parannellaan, alkaa lukemat vain paranemaan. Loppusijoitus Finlandia puolimaratonille oli 252., joka sinänsä on sivuseikka. Sykkeet kisalle olivat hyvät: Keskisyke 160 ja maksimi 174. Eli siellä aerobisen ja anaerobisen rajoilla mentiin käytännössä kokoajan. Viimeinen pari kilsaa tuli jo sitten anaerobisella ja maksimialueella.
Maalissa vointi oli erittäin hyvä! Ei ollenkaan puutunut/puoli kuollut tai vastaavaa. Leppoisasti siitä kotiin kävellen, osallistujapaketista eväitä maistellen. Hyvä päivä kokonaisuudessaan!
 |
| Kuva: Terotemedia. Onnistunut otos :) |
Jani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti