Tällä viikolla onkin hiukka toisen tyyppinen meininki, lähinnä lajipainotuksen puitteissa. Tiistaille ja tälle päivälle (keskiviikolle) on jo mahtunut kaikenlaista.
Maanantain ollessa se rauhallinen, käytännössä lepopäivä, tiistaina oli vuorossa pitkä juoksulenkki ja se pääasiassa maastossa juosten. Ja olipas se mukavaa ja rentouttavaa juosta välillä luonnon keskellä pururatoja ja polkuja. Ihan toisentyyppistä aspektia taas tuli jalkojen liikuttamiseen ja juoksutekniikkaan. Ennen kuin ovesta ulos lähdin, hetken tuumin, jaksanko juosta niin pitkää lenkkiä, joka sisältäisi käytännössä siirtymän asvalttia ja polkuja pitkin) kuntoradalle/poluille. Into kuitenkin vei voiton ja hyvinhän sitä koko lenkin, 14km jaksoi vääntää. Vääntää on ehkä väärä sana kuvaamaan, koska siltä se ei tuntunut. Itseasiassa maastossa juokseminen tuntui todella helpolta ja mukavalta. Jalat sai hieman toisentyyppistä iskutusta, kuin se jatkuva asvaltilla junttaaminen. Sikäli olikin melkoinen kulttuurishokki juosta lenkin loppuosa asvaltilla pehmeän maaston jälkeen.
14km lenkki siis meni, ja meni aikaan 1t 15min. GPS-jälkeä myöhemmin katsottuani, maastoissa etenemisvauhtini näytti olevan 5:00min/km tuntumassa. Itse ihan yllätyin, kun kuvittelin vauhtini olevan hitaampaa. Keskivauhti lenkille oli mukavat 5:24min/km ja sykkeet 154avg/168max. Jälkeenpäin tunto jaloissa oli "juostu", mutta ei ollenkaan paha. Tänään keskiviikkona, aamulla jaloissa oli vähän tukkoinen olo, mutta aamun työmatkapyöräilyt avasivat mukavasti jumeja.
Josta seuraavaan aiheeseen, eli tälle päivälle oli vuorossa lyhyempi, teknisempää ajoa sisältävä maastolenkki fillarilla. Vajaa puolitoista tuntinen meni lupsakasti Kuokkala-Tikka-Sippulanniemi-Nenäinniemi-akselilla polkuja koluten. Oli todella tiukkaa juurakkoa, kivikoita, jyrkkiä teknisiä alamäkiä ynnä muuta mukavaa. Rauhassa tuli tämä lenkki tosin ajettua, ei mitenkään kaahaillen. Tarkoitus keskittyä hyvään kampien pyöritykseen ja ajaa esteet/hidasteet läpi sulavasti. 25km kilahti silti mittariin ja jalatkin saivat lopullisen palauttelun.
Illalla tyttären kanssa Prismassa käydessäni bongasin jostain IcePower -tuoteiden seasta kinesioteippirullia. Olen niistä kuullut puhuttavan aiemmin ja teippauksen positiivisesta vaikutuksesta niin vammojen kuin ylirasittuneiden nivelten ja lihasten hoitoon. Monihan näitä teippejä näyttää kisoissakin käyttävän - kaiketi suoritusta parantaakseen tai vammojen välttämiseksi. Ehkäpä myös olemassa olevien vammojen "suojaamiseksi". Ostin piruuttani yhden rullan, tutkiskelin illan kinesion saloja internetistä ja löysinkin ihan pekka peruskäyttäjällekin soveltuvia teippausohjeita. No, nyt on molemmissa pohkeissa teippaukset, lähinnä testimielessä, mutta myös pienoista pohjejumia poistaakseni.
Vielä en osaa sanoa, onko mitään erityistä havaittavissa teippauksen ansiosta, mutta ainakin näyttävät kivoilta lihaksikkaissa pohkeissani! :-D Kuvia en kehtaa laittaa näkyville.. Katsotaan sitten, kun saan ensin joltakulta ammattilaiselta vinkit oikeanlaiseen teippaamiseen.
Aikoinaan pelkäämäni plantaari faskiitin aiheuttamat kivut voisivat pian helpottaa teippauksella. Onneksi tuo vaiva ei minulle koskaan kovemmin rantautunut vaan sitkeällä venyttelyllä ja tasaisella treenaamisella vaiva helpotti muutamassa viikossa. Veikkaan, että teipattuna, ko. vaivaa ei olisi tarvinnut kestää niinkään pitkään.
Nyt pystyn hyvin juoksemaan 15km lenkkejä ilman faskiittivaivoja lenkin aikana tai sen jälkeenkään.
Nälkä kasvaa syödessä! Olisiko sitä huomenna rohkea ja pidentäisi jälleen lenkkiä kilsalla tai parilla, lähemmäs sitä syyskuun puolimaraa.. Käydään nyt ensin tulevana sunnuntaina vetäsemässä Laajavuoren Extreme Runin vitonen hyvänä maksimitreeninä ja siitä viikon päästä Jämsään kirmailemaan Partalan kirmaisuun. Syyskuu näyttääkin sitten kalenterin osalta olevan täysi!
Keep up the good work!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti