Treeni jatkuu, kroppa palautunut(ko)..

Ja ensimmäinen kesälomaviikko on jo hyvää vauhtia käynnissä. Hirveästi ei ole vielä lomasuunnitelmia olemassa. Jotain pientä reissuntynkää olisi tarkoitus kehitellä.

Treenit jatkuvat lomasta huolimatta. Elokuussa on kuitenkin parikin kovaa koitosta niin maastopyöräilyn kuin juoksunkin parissa. JämiMTB -kisaa varten pitäisi ajella pitkiä lenkkejä sekä selkeästi vk-tyyppisiä menoja. 84 kilometriä on kuitenkin melko pitkä yhtäjaksoinen ajo, joskaan maasto ei ole mikään haastava nousuiltaan tai teknisyydeltään. Viime vuonna ja sen vuoden kunnolla 42 km meni Jämillä 1t 56min, joten siihen suhteutettuna nykykunto ja puolet pidempi matka - loppuaika on vielä arvoitus.

Viikko käynnistyi maanantaina kevyellä tunnin juoksulenkillä sateisessa ja nihkeän hiostavassa kelissä. Kelissä ei sinänsä mitään vikaa, vastatuuli vain toi pientä haastetta. Juoksulenkiksi Tahkon kisan jälkeen tossu liikkui ihan hyvin ja keskivauhti oli tasainen 6min/km. Alku vähän rauhallisemmin ja kun jalat alkoivat toimia, vauhti hieman nousi ja viimeinen kolme kilometriä tuli 5:30min/km kieppeillä. Treenin tarkoitus oli kasvattaa juoksun pituutta ajallisesti ja hyvinhän tuo tuntui kulkevan. Ei ongelmia. Tälle viikolle vielä pari juoksutreeniä suunnitelmissa.

Tänään tiistaina kävin ajamassa 1t 45min xc-lenkin teemalla pk+vk. Eli rauhallista ajoa ja väliin vähän rivakampaa kampeamista sekä pari tiukkaa nousua. Kilometrejäkin kertyi 35, mutta se ei tällä kertaa ollut pääpointti. Yhtälailla, ajallista kestoa olisi hyvä vielä kasvattaa edelleen Jämi mielessä pitäen. Sade oli aamulla kastellut polut ja tiet, joten märkää meininkiä oli tarjolla. Tikan pururadalla Kuokkalassa oli myös suht harvinainen näky tarjolla: Naarashirvi törötti keskellä pururataa! Kerran se mulkaisi minua ja juoksi sitten takaisin metsään puut ryskyen.

Pyörä toimi hyvin eikä takarengaskaan ilmoitellut minkäänlaisia oireita. Ehkäpä Ardentti siis on kunnossa. Sinänsä myös hyvä, että oli märkä keli. Pääsi testaamaan Ardentteja liukkaalla polulla ja hyvin tuntui pitoa riittävän. Ja pyörää pääsi taas pesemään, sen verran kura roiskui eikä ajokamatkaan kovin puhtoisina pysyneet.

Huvittavaa näin jälkeenpäin katsella vaimon ottamaa kuvaa juuri, kun olen siirtymässä Tahkon lähtöalueelle. Siellä tuo pumppu töröttää satulan alla nätisti. Mihinkä lie pomppuun putkilo jäi Tahkon jylhiin maisemiin.. :)

No, nyt on uusi pumppu hankittu ja vähän muutakin tilpehööriä. Homma jatkuu!