Tiukkaa reeniä ja uusia makuja urheilujuomista

Mikäs tässä on lomaillessa, kun ei tarvitse juuri kellonajoista välittää. Vaikka aamulla saisi nukkua pitkään, ja mieli tekisikin, viileät aamut ovat juuri parasta aikaa reenaamiselle.

Tämän viikon ohjelmassa on ollut jo melkoinen tekemisen meininki. Alkuviikon mökkirokulit tuli hikoiltua hetkessä pois ja kun tiistaina kävin ajamassa vain vajaan tunteroisen rälläilyn, keskiviikkona juostiin jo kova vitosen lenkki. Keli oli melko viileä, mutta jotenkin tukalan kuumalta juostessa silti tuntui. Alkuun tein muutaman minuutin lämmittelyn ja sitten kello käyntiin. 5km kulki 25 minuuttiin, ja juoksun profiilina oli ns. kiihtyvä. Ensimmäiset kilometrit menivät vähän reilu 5min/km, mutta kilometrit 3-4 menivät alle 5 ja viimeinen reilu kilsa tuli 4:10 vauhtia. Aika painui silti 25 minuuttiin, kun toive oli, että lähelle 22 minuuttia olisin pystynyt puristamaan. No, alun "hidastelu" on selitys. :) Hyvin silti kulki ja sykkeet pysyivät hyvinkin maltilisina kovalle vedolle. Keskisyke oli 148 maksimin ollessa 168.

Torstaina aamu kasilta oli vuorossa jälleen maastolenkki fillarilla ja pidempi sellainen. Tarkoitus oli ajaa yli 60km, mutta tuo edellispäivän juoksurunttaus näytti tuntuvan jaloissa sen verran tiukasti, että oli jätettävä vain 50:een. Voimia kyllä olisi riittänyt ajella, mutta tasamaapoljennasta (=kevyemmästä) en saa niin hirveästi kiksejä, että päätin lyhentää lenkin. Hyvä treeni silti ja maasto vaihteli hyvinkin kivikkoisesta metsäpolusta leveämpään hiekkabaanaan. Aikaa lenkkiin meni 2t 50min. Teknisiä pätkiä on hyvä käydä ajamassa, jotta säilyy tuntuma ja "pelisilmä" pysyy herkkänä. Hyvin tuota 29 Cubea pystyy taittamaan kivikoissa, kun malttaa pienillä paineilla ajella. Riskinsähän siinä aina tietysti on, mutta jos nyt terävimmät kivet onnistuisi väistämään.

Perjantaina (tänään) oli tarkoitus pitää välipäivä, mutta sen verran jäi vielä jerkkua reisiin, että päätinkin lähteä ajamaan uuden xc-lenkin, tällä kertaa Laajavuoren suuntaan. Aamu ysiltä liikkeelle ja erilaisia pikkupolkuja kierrellen kaarrellen ensin Laajavuoreen ja sieltä tuttua XCM -reittiä kammeten kyseinen pätkä läpi. Toiveena oli, että rata olisi kuiva, mutta väärin meni. Ne muutamat varjoisat kurakot eivät näytä kuivuvan ikinä! Vellihommiksi siis meni - ei tosin pahasti. Reitin vimeisillä kilometreillä käännyin reitillä harhaan ja jouduin oikomaan lopun. Kostoksi piti sitten kammeta muutamat tiukat Laajavuoren hiekkatienousut ennen kuin laskettelin Laajarin pihaan ja siitä kotia kohti kurvaillen. Kilometrejä kertyi tasan 40 ja aikaa paloi 2t 10min. Hyvä lenkki tämäkin ja tulipa siinä samalla testattua Tahkon kisasta näytekappaleina saatuja energiaporetabletteja (Hi5 Zero). Yksi poretabletti 750 millilitraan vettä ja saa todella mukavan makuista ja ihan toimivaa urheilujuomaa.

Täytynee ostaa tuubi ja kokeilla tabuja uudelleenkin. Makuvaihtoehtoja tuntuu riittävän. Tässä näytepussissa oli kolmea erilaista yksittäispakattuina. Peukkua tälle!

Lenkin jälkeen oli jälleen pyörä pestävä Laajavuoren kurien jäljiltä. Sen verran sitä moskaa aina kertyy ketjuihin, vaihtajiin ja kampien rakoihin, että pois ne on pestävä. Sen verran paljon tulee kilometrejä muutenkin, jotta pyörän peseminen ja säännöllinen öljyäminen ym. pitää kaiken kunnossa ja säädöt kohdillaan. Itseäni ärsyttää kaikki ylimääräinen ritinä ja ratina, mitä pyörästä kuuluu tai jos kuuluu..
Pesun jälkeen pyörä ständille ja kuivailut, tsekkaukset ja öljyämiset käyntiin.

Täytyy vielä kerran mainostaa ko. fillaria, kun kerta on niin hyvä. Kilometrejä on kertynyt jo todella paljon eikä mitään moitteensanaa tule mieleen. Osiahan saa aina parempia, jos euroja löytyy kukkarosta ja kovasti tekee mieli. Ehkäpä jossain vaiheessa kiekot menevät vaihtoon (kevyempiin), jos alkaa siltä tuntua. Jos kamat kestää, niin kyllä tällä ajetaan vielä pitkään ja kovaa. :) Jämiä varten voisin ehkäpä sisäänajaa Tahkolta ostamani Hutchinsonin 29 Pythonit. Nyt allaolevat Ardentit ovat melko raskaat ja järeämpään ajoon. Katsotaan..