Sivut

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Puolitoista viikkoa Vaarojen ultraan - Kuis kulkee?

Kylläpä on aika keväästä tähän päivään asti mennyt nopeasti. Huhtikuun lopussa, kun Vaarojen maratonin ilmoittautumisrumba alkoi, lokakuun ensimmäiseen päivään oli paljon matkaa ja kilometrejä taivallettavana. Reilun viikon päästä tuo taivallettu matka sitten testataan. Maaliin asti lähdetään rämpimään.

Nyt se nimittäin alkoi, treenien keventäminen ja latautuminen Kolilla järjestettävään Vaarojen maraton -tapahtumaan. Matkana siellä on minulla tänä vuonna tuplakierros eli 87 kilometriä polkuja ja vaaroja. Matka huhtikuusta tähän päivään tuntuu pitkältä, mutta tosiasiassa tuo aika on mennyt hujauksessa. Onneksi olen päässyt harjoittelemaan ilman mitään ongelmia ja nyt parina viime viikkona tekemäni isommat juoksumäärätkään eivät ole pistäneet paikkoja remonttiin. Kahden viimeisen viikon juoksukilometrit ovat 160 (90+70) ja näihin olen tyytyväinen. Kilometrimäärät kesän aikana viikkotasolla ovat vaihdelleet 50-60 välissä kaiken muun puuhastelun ohessa.

Aiemmassa kirjoituksessani mainitsinkin, että kilpailukalenteria karsin melko isolla kädellä tyhjäksi, sillä en halua mitään ylimääräistä rasitetta kroppaan ennen tätä Kolin tapahtumaa. Viimeisen kisani kävin juoksemassa viime viikon keskiviikkona Laajavuoressa Inov-8 Trail Cupin osakilpailussa. Siellä juostiin melkoisen hapottavat 7,5km polkuja ylös ja alas, väliin melko teknistäkin pätkää. Reitti oli kuitenkin kokonaisuudessaan aivan mahtava ja yllättävän hyvin siinä sain pidettyä vauhtiakin yllä. Sarjoja kisassa oli vain kaksi, yleinen sekä kuntosarja. Matkana molemmissa oli tuo 7,5km. Minulla edellinen juoksukisa on toukokuulta Karhunkierroksen 82km, joten lyhyistä kisoista ei ollut koko kesältä minkäänlaista pohjaa. Oli siis täysi kysymysmerkki, miten juoksu tällaisessa alle kympin raastavassa kisassa kulkisi. Tuo 7,5 kilsaa taittui minulta kuitenkin aikaan 36:54min, jolla irtosi kuntosarjan ykköstila. Kilpasarjaan suhteutettuna sijoitus olisi ollut jossain 14-15 paikkeilla. Sijoituksista viis, juoksu kuitenkin kulki hyvin, happi kiersi ja ilokseni huomasin, että tekniset alamäet menivät todella helposti alas ja niissä vähän sainkin kilpakumppaneita aina kiinni. Ei ylämäissäkään mitään vikaa ollut, mutta erityisen yllättynyt olin alamäkien helppoudesta. Treenit ovat siis menneet perille!

Inov-8 Trail Cup Laajavuori. Kuva: Timo Kaipiainen
Tarkoituksena oli juosta vielä tulevana lauantaina Salamajärvi Trailissa lyhyt matka (8,5km), mutta nyt hiukan orastava flunssa sekä treenitehojen tarkoituksellinen laskeminen rajoittavat osallistumista. Säästän nuokin kilometrit (ja eurot) Kolille.

Lauantaina kävin juoksemassa viimeisen pitkän siivun Laajavuoren maastoissa, jossa samalla testailin myös erinäisiä asioita: Uusia juoksukenkiä, vaatetusta, juomista vauhdissa (jota tulisi muistaa myös tehdä) sekä vähän erilaisia juoksuvauhteja. Lenkiksi tuli mukava kolmen tunnin pötkäys todella haastavaa maastoa, mutta myös helppoa ja nopeata baanaa. Iltapäivällä kävin vielä hetken pyörittelemässä pyöränkampia Rantaraitilla Finlandia maratoonareita kannustaen.

Salomon S-Lab Speed

Laajavuoren settiä

Juomahuoltoa ja vaihtovarusteita

Pakollinen selfie...
Kolia ajatellen tuntuisi kaikki olevan kunnossa. Nyt vain toivon, että tämä hieman paskalta tuntuva flunssanalku ei iske kunnolla päälle ja pääsen starttaamaan 1.10. kello 7.00. Tätä on taas odotettu, sitä varten treenattu ja nyt katsotaan, mihin asti ukolla kroppa sekä pää kestävät.

Jani

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti