Valmistautumista ja kisailua

Töttöröö, viikko meni ja kisatkin meni. Tänään oli siis kauden eka oikea maastokisa ja keli oli mitä hienoin.

Torstaina vedettiin Jypsiläisten kanssa reilu kaksituntinen kevyehkö XC lenkki todella hienossa kelissä. Jossain vaiheessa tosin vettä tippui taivaalta jokunen pisara, vai oliko se sittenkin vain hikeä? Hyvä lenkki, kilometrejä kertyi gepsiin reipas 30.

Perjantaina sateli vettä pitkin päivää, todella koviakin kuuroja ukkosineen ja ilta menikin työporukalla uiden ja saunoen rennon letkeällä meiningillä. Kyllä, talviturkki tuli heitettyä! Lauantai oli touhuamista perheen kanssa, valmistellen takapihan terassia öljykäsittelyä varten. Illansuussa oli sitten ns. availevan lenkin vuoro ja 25km lenkki tuli ajettua maastoa sekä asvalttia. Tasaista kampienpyöritystä välillä spurttaillen. Tämä lenkki siis sunnuntaista/tämänpäiväistä Neljän vuoren pyöräkisaa varten.

Sunnuntai valkeni aurinkoisena ja hemmetin lämpöisenä. Mittarissa oli 8.00 aikaan jo yli +20 astetta, joten todella kuumat oltavat oli tiedossa kisaan. Edeltävä yö mulla väänti mahaa ja olin ihan varma, että joku vatsapöpö iskee nyt ja aamulla oli vatsa sekaisin. Aamupalat kuitenkin maistuivat vatsakipuineen vaikkakin ajatuksissa oli todella iso kysymysmerkki kisaan osallistumisen suhteen.. Olo ei todellakaan ollut kisamielinen.
Eväät kuitenkin nassuun, pyörän tsekkaukset ja kamat auton perään. Vielä ennen kotoa lähtemistä ripulilääkkeet naamariin ja menoksi.

Kisapaikalle kun pääsin, "olot" olivat tiessään ja itseasiassa fiilis oli todella hyvä. Nesteitä oli tankattu hyvin ja evästäkin oli tullut syötyä kevyesti. Numerolappu rintaan ja odottelemaan kello 11.00 starttia. Kysymyksessähän oli siis ensimmäinen lajiaan Neljän vuoren pyöräkisa. Huhtasuon hiihto 2000 -seura on järjestänyt aiemmin vastaavannimistä hiihtotapahtumaa sekä juoksukisaa. Saatanpa lähteä juoksemaankin ko. reitin joku kerta..

Lähtölaskenta, kohtuullisen hyvä lähtöpaikka ja sitten mentiin. Todella vauhdikkaasti lähdettiin liikkeelle kärkiryhmän karatessa jo ensimmäisten mutkien jälkeen. Olihan siinä joukossa mm. Suomen huippumaastopyöräilijää ja muutenkin kovia sällejä. Ensimmäisessä kunnon serpentiininousussa pääsin repimään vähän eroa takana oleviin ja nappaamaan yhden päänahan. Kyseisen mäen jälkeen eroja alkoi muodostua ja letka levisi. Saavutin hyvin pian kolmen pyöräilijän porukan, josta ensimmäisenä ajavankin ohi pääsin pitkän singletrack-tyyppisen nousun aikana. Samaan aikaan minun ohitseni pyyhälsi yksi kuski, jonka peesiin lähdin välittömästi.
Hänen kanssaan olikin hyvää menoa ja aivan takarenkaassa kiinni ajoin, kunnes iskun paikka koitti erään juurakko-kivikko-laskun jälkeen alkaneessa nousussa. Hyvällä pyörityksellä jätin kaverin taakseni ja lähdin vetämään omaa vauhtia.
Kivilampi-Savonmäki osuus olikin sitten täysillä paukuttamista eikä takana näkynyt ketään, pitkään aikaan. Savonmäen nousu oli todella paha, mutta ei mahdoton. Hyvällä pyörityksellä sekin meni ja kun mäen jälkeen alkoi yksi reitin vauhdikkaimmista osuuksista, alkoi homma maistumaan tosissaan. Vaajakosken urheilukentän käännökseen näytin tulevan maksimivauhtia 51,7km/h. Mutkassa tehtiin 180 asteen käännös ja lähdettiin polkemaan takaisin Hiihtomaata päin.
Hiihtomaata ennen nappasin yhden päänahan ja aloin tavoittelemaan hänen edessä ajanutta. Hiihtomaan kohdalla oli mukavasti katsojia kannustamassa ja siitä sai hyvin lisää virtaa.
Tämän jälkeen oli todella pitkä pätkä isolla vaihteella runttaamista kovilla keskinopeuksilla ennen sitä hirveää Kangasvuoren välikevennystä - nousua, joka oli yli 900 metriä pitkä (n.60m korkeuserolla). Suht fiksusti osasin kuitenkin jättää paukkuja ko. nousuun ja hyvin se sitten menikin. Tämän jälkeen oli pitkä laskettelu ja kovavauhtinen reilu kilometri Huhtasuon kentälle, jonka jälkeen alkoi reitin viimeinen vitonen ja enää yksi paha nousu jäljellä: Huhtasuon vesitornin lenkki. Mutta, tuo nousupa ei tuntunut enää missään tuossa vaiheessa ja se meni oikein hyvin ylös. Sitten vain urku auki viimeiset pari kilometriä kohti Hiihtomaata ja maaliin!

Maalissa oli todella hyvä fiilis ja seuratovereilta tuli onnittelut hyvästä ajosta. Ja hyvinhän se menikin. Loppuaika 1t 5min oikeutti miesten yleisen sarjan 12. sijaan. Jos taas kuntosarjassa olisin ajanut, lopputulos olisi ollut reippaasti kympin sakissa. Omasta mielestä todella hyvä ajo ja kuski sekä pyörä toimivat hyvin. Tämä lupailee varsin hyvää meininkiä tuleviin kisoihin. Ja kuitenkaan kärkikuskeille jäin vain joitain minuutteja..

Kotiin saavuttua kävin vielä ajamassa palauttelevan lenkin, vajaa puolituntia rauhallista ajoa aurinkoisessa Jyväskylässä. Ensi viikko pysynee treeniltään suht tiiviinä ja sen jälkeen alkaakin latautuminen&tankkaaminen Laajavuoren XCM varten. :)